Harmaa parta ja lasi viiniä: näyttelykokonaisuus
Minua pyydettiin kirjoittamaan muutama sana juryttämisestä. Olen itse juryttänyt jonkin verran näyttelyitä, mutta sitäkin enemmän ripustanut. Mielestäni jurytys ja ripustus kulkevat käsi kädessä, aina kulloisenkin tilan kanssa.
Juryttäjiä voi olla yksi tai useampia, ja tavallisesti juryttäjä ei saa tarjota omia teoksiaan näyttelyyn. Joidenkin yhdistysten säännöt määräävät ulkopuolisen taidealan ammattilaisen juryttämään taidenäyttelyä, jotta saadaan kerättyä tarvittavia pisteitä esimerkiksi taitelijajäsenyyteen.
Ryhmätaidenäyttelyt yleensä jurytetään. Syy siihen on yleensä se, että näyttelystä halutaan saada yhtenäinen ja eheä kokonaisuus puolueettomilla silmillä. Teoksista on usein ylitarjontaa, ja ne ovat hyvin erilaisia. Vaatii taitoa ja rohkeutta rakentaa toimiva taidekokonaisuus tarjotuista ja läpäisseistä teoksista tavalla, joka tuo ne mahdollisimman hyvin esille.
Yleensä jurytykseen liittyy myös ripustussuunnittelu. Se on tilan, teosten ja vierailijoiden vuoropuhelu – tarina. Mielestäni hyvä ripustus on aina viimeistelty, ja siinä näkyy ammattimainen ote ja töiden kunnioittaminen. Teoksia on sopiva määrä tilaan, ne ovat
oikealla korkeudella ja suorassa sekä teostiedot ja numerointi ovat helposti luettavissa.
Valaistus kruunaa näyttelykokemuksen. Mielestäni vierailijan tulee helposti pystyä hahmottamaan näyttelykokonaisuuden
yleissilmäyksellä, jonka jälkeen on helpompaa lähteä seuraamaan näyttelyn punaista lankaa. Näyttelykokonaisuus rakentuu perinteisesti ryhmittelemällä teoksia ja tilaa. Teosryhmät voidaan rakentaa esimerkiksi värin, aiheen, tekniikan tai koon mukaan.
Myös teosten vuoropuhelu on tärkeää. Itse tykkään rikkoa jollain tapaa kokonaisuutta; jotain pysäyttävää, jotain erilaista, mutta se ei saa olla kuitenkaan itse päätarkoitus.
Moni hyvä työ jää usein jurytyksen ulkopuolelle, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että teokset olisivat huonoja. Syystä tai toisesta ne eivät vain mahtuneet kyseisen näyttelyn ja
juryttäjän tarinaan ja kokonaisuuteen.
Jukka Tuominen