Jäsenesittelyt

Yhdistyksemme jäsenet esittäytyvät.

Marja-Liisa Hietalahti

Olen pirkkalalainen harrastajakuvantekijä. Harrastukseni tueksi olen suorittanut Pirkkalan taidekoulussa ja Pirkan opistossa aikuisten kuvataiteen perusopinnot ja syventävät kuvataideopinnot sekä lukuisia taidekursseja. Teoksillani olen osallistunut lukuisiin näyttelyihin kotimaassa sekä näyttelyihin Saksassa ja Latviassa.

Kuvataideharrastuksen aloitin 70-luvulla. Ensimmäiset kuvat syntyivät posliinille maalaten. Myöhemmin mukaan tulivat öljyväri, pastelli, akvarelli, akryyli, pleksimaalaukset ja grafiikka. Kuvan-veistoa sen eri muodoissa olen tehnyt myös. Olen kuvanteossa kaikkiruokainen ja innostunut kokeilemaan uutta. Teokseni ovat muuttuneet esittävän ja absraktin vuorotteluksi. Viihdyn välimaastossa, absraktin ja esittävän kuvan välissä. 

Nykyisin maalaan mieluiten akryyliväreillä. Teosteni innoittajana, lähtökohtana on usein luonto ja sen pienet yksityiskohdat. Sumu maisemassa sykähdyttää minua, samoin pilvet ja vesi. Asun maalaismaisemassa, missä usein sumu hiipii hiljalleen verhoten osan maisemasta näkymättömäksi. Nautin suunnattomasti, kun pystyn aloittamaan maalaukseni spontaanisti ilman suurempia suunnitelmia. Pyrin kaaoksen kautta kuitenkin harmoniseen lopputulokseen. Maalauksen teossa matka on minulle tärkeä, samoin tunnelma. Maalaukseni ovat osittain mielenmaisemia.

Raimo Flink

Hei! Olen ammatiltani lvi-teknikko ja syntynyt Pukkilassa v.1940. Muutin Tampereen puhelinpiirin palvelukseen syksyllä 1971.

Heti eläkkeelle jäätyäni aloin kehitellä sähkötöntä jätevesipuhdistamoa. Seitsemän vuoden kokeiden jälkeen sain sen vihdoin toimimaan. Patentoin keksinnön ja lisensoin sen Kangasalalaiselle Wavin Oy:lle kahdeksan vuotta sitten. Keksintö sai nimeksi Biorami-puhdistamo.

Puhdistamon tuottamilla lisenssimaksuilla aloin kehittää puutarhan rakentamiseen ja taideteoksiin sopivaa betonia. Kokeilin tavallisen betonin raudoituksen korvaamista erilaisilla kierrätysmateriaaleilla. Lopulta päädyin keinokuituisista kierrätysvaatteista jauhettuihin kuituihin. Sain keksinnölle hyödyllisyysmallisuojan eli pikkupatentin. Annoin sille nimeksi niksibetoni. Polkujen ja lammikoiden lisäksi siitä on tehty mm. kuvan aromammutti ja vielä työn alla oleva dinosaurus.

 

Muutama vuosi sitten huomasin, että suurten ja raskaiden veistosten kuljettaminen messuille oli vaikeaa, joten kehitin nopeasti kovettuvan pikaniksibetonin. Sillä voi päällystää esim. Finnfoam-levyistä muotoillun teoksen noin yhden cm paksuisella kerroksella. Sain myös tälle keksinnölle pikkupatentin.

 

Edelleen painoa oli liikaa suurten teosten kuljettamiseen, joten kehitin pari vuotta sitten erikoismaalista ja muoviverkosta mv-pinnoitteen. Rakensin siitä ensimmäisenä teoksena täysikokoisen hevosen. Sen paino on vain 60 kg.  Hevonen on tarkoitus kuljettaa peräkärryssä kevätmessuille 2022. Lisätietoa www.ekoinfo.fi

Huomautan lopuksi, että en pidä itseäni taiteilijana, mutta tarjoan uusia materiaaleja taiteen tekoon.

Ulla Kangaspunta

Olen syntynyt Porissa v. 1951. Iskin nyrkkini saveen v. 1988 ja sinne ne jäivät. Aloitin keramiikan opiskelun Ahjolan kansalaisopistossa, jossa olin useita vuosia keraamikko Merja Haapalan oppilaana. Häntä saan kiittää intohimostani keramiikan saloihin ja matkastani keramiikan maailmassa.

Ominaista keramiikalleni on taidekeramiikan ja käyttökeramiikan yhdistäminen. Kiinnostuksen kohteenani on myös erilaisten koristelutekniikoiden, lasitteiden ja engobien kehittely. Teoksilleni tyypillistä on kokeilevuus, leikkisyys, erilaiset teemat ja innovatiivinen värien käyttö. Pyrin tunnistettavaan, omaperäiseen ja persoonalliseen ilmaisuun.

Ensimmäinen merkittävä yksityisnäyttelyni oli v.1998 Tampereen kaupungin vanhan kirjastotalon alakerrassa. Tuosta näyttelystäni ”Sata ja yksi kannua” keramiikan tekoni lähti lentoon. Olen ollut mukana Pyhäniemen kartanon päärakennuksessa, kuusi kertaa Sysmän Suvi-Pinx:ssä ja kaksi kertaa Kuhmalahden taidepappilassa. Lisäksi minulla on ollut muita yksityisnäyttelyjä sekä osallistumisia yhteisnäyttelyihin.

Nokian työväenopiston keramiikan opettajana toimin 7 vuotta.

Minulla on savipaja Nokialla ja viimeiset 10 vuotta olen tehnyt keramiikkaa pääasiassa hyväntekeväisyyteen Unicefille.

V.2006 astuin ensi kertaa purjeveneeseen. Nyt asun purjeveneessä puolet vuodesta. Sen toisen puoli vuotta asun Nokialla tehden keramiikka.

Lisää kuvia löydät julkisilta facebook-sivuiltani keramiikkataiteilija Ulla Kangaspunta

Mari Suso

Moi kaikki! Olen B.A. Mari Suso, NoKu:n puheenjohtaja kaudella 2021-2022.

Yhdistystyön lisäksi opiskelen Kankaanpään Taidekoulussa sekä avoimessa taideyliopistossa. Työskentelen kuvataiteilijana sekä toimin media-assistenttina Aurinkokaupassa. Hoidan vielä kolmea lasta, miestä ja omakotitalon puutarhaa Nokianvirran rannalla.

Maalaan semiabstrakteja maisemamaalauksia henkimaailmaa ja suomalaista mytologiaa öljyväreillä loihtien. Viime aikoina olen tehnyt myös akryylimaalauksia.

Teen myös grafiikkaa, monotypioita, joissa käytän hyödykseni luonnonmateriaalia, lehtikultaa sekä kartonkiin raaputettuja kuvia. Käy katsomassa nettisivuni!

www.marisuso.com

Matti Vuorialho

Hei! Olen radiologi ja neuroradiologi ammatiltani, siis kuvallisella alalla, vaikkakin lääketieteen puolella. Kuvataiteen osalta olen iloinen amatööri, ja harrastanut mm. maalausta, koristeveistoa, mosaiikkeja ym. Kun kuvaesimerkkejä toivottiin, niin tässä jotain: Tässä jo edesmennyt koiramme Nöpö. Paitsi itse maalaus, myös veistetyt kehykset ovat itse tekemäni. Välitilamosaiikin olen tehnyt huvilamme keittiöön, aihe on paikallinen, huvilamme lähialueelta, eli Marjaluodon majakka. Itse saari näkyy melko täpärästi omalta huvilarannaltamme. Modernimpi mosaiikki on huvilamme alakerran kylpyhuoneesta. Omalla rannallamme pesi sinä vuonna silkkiuikkupari. Nämä mosaiikit olen tehnyt aivan tavallisista laatoista tai laattamosaiikkipaloista lähtien, eli pääasiassa laattaliikkeiden inventaarioista ilmaiseksi saadusta materiaalista. Omakuvassa on itse veistetty peilinkehys ja huvilamme yläkerran kylpyhuoneen mosaiikki myös mukana. Vaimoni pyysi, että mosaiikki sopisi sävyltään hänen alennusmyynnistä löytämäänsä kupariseen kylpyammeeseen ja käsialtaaseen. Puuaines on tässä ollut Vaasan talomme pihalta kaadetusta vuorijalavasta. Huvilamme on siis silti Oulun pohjoisosissa Kiviniemen rantatiellä. Mukaan myös naivistinen huumoripläjäys Lambada. Olen nimittäin myös amatöörimuusikko. Olenko optimisti vai pessimisti, onko lasini puolitäysi vai puolityhjä?Vanhaan aikaan asetelmien piti kuvastaa omistajaansa niin, että jos viinilasi oli suunnilleen täysi, oli asetelma tarkoitettu nuorelle ihmiselle. Jos lasi oli jo kaatunut, oltiin todella vanhoja. Noihin aikoihin vuonna 1994 vasemman laidan mukaan elinpäivistäni ei ollut kulunut aivan puolta, oikean laidan mukaan ehkä jo enemmän… Muutin Nokialta jo lähtiessäni opiskelemaan lääketiedettä, mutta kun rinnakkaisluokalta oli Kirsti Rauhala seuran sihteerinä, niin hänen rohkaisemana päätin liittyä mukaan, ja jollain retkilläkin seuran mukana kävin myöhemminkin. Tosin omaa ikäluokkaani ei taida enää olla jäljellä muita? Mutta mukana pysytellään niin kauan kuin kelpaan seuraanne.

Terv. Matti Vuorialho

Iiro Kilpikari

Seuraavaksi esittäytyy Iiro Kilpikari.

Olen maalannut yli 50 vuotta, öljy-, akryyli- ja vesiväreillä. Parikymmentä vuotta olen tehnyt veistoksia enimmäkseen pronssista. Kävin aikanaan Pirkkalan taidekoulun ja aikuisten taiteiden perus- ja jatkokurssin. Vesiväriä opiskelin Sinisen Saimaan Taideinstituutissa.

Eija Lahti

Hei! Olen Eija Lahti, ja ehdin asua 20v Pirkanmaalla, josta nyt muutin Keski-Suomeen Muurameen. Toivon, että koti Päijänteen rannalla metsässä lisää maalaamisen intoa. Ainakin luonnon seuraaminen on tullut lähemmäksi. Aikuisten taiteen perusopinnot suoritin Nokialla aikoinaan. Olen käynyt joitakin taidekursseja, mutta aika paljon maalaamiseni perustuu itseoppineisuuteen. Olen maalaillut aktiivisemmin noin 8 vuotta. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja sisustussuunnittelija, joka antaa oman näkökulman maalauksiini. Haluan maalata tiloista puuttuvia tauluja ja jotka istuvat niihin. Isot maalaukset ja ihmisten maalaaminen on minulle läheistä. Talon remontin päästyä pidemmälle, olen ehtinyt jo keväällä uudessa osoitteessa tarttua siveltimiin.

#eijaart eijansisustuspaja facebookissa

Janne Kukkonen

Hei, olen Janne Kukkonen, Ranualta kotoisin ja pienestä pojasta asti maalannut isän opissa. Isäni kuoli 1986 ollessani 8 vuotias. Aloin yläkouluiässä taas enempi taiteileen ja tutkin paljon taidekirjoja. Kävin Ranuan kristillisen kansanopiston kuvataide linjan 1995 ja 1999 menin Imartan kuvataidekouluun (amk) joka kesti 4 vuotta. Maalaan paljon näköhavaintoon perustuen ja mielellään myös muotokuvia ja luonnon yksityiskohtia. Asun Nokialla ja joskus toivoisin työkseen tehdä taidetta.

Pirkko Tefke

Nyt vuorossa Pirkko Tefke!

Olen ollut Nokian Kuvataiteilijoiden jäsen vuodesta 1971 asti ja edelleen aktiivinen maalari. Enkä malta lopettaa, vaan luonnossa kulkiessanikin katselen maisemia sillä silmällä, että tuosta saisi hyvän akvarellin. Kun olen koko ikäni asunut järvien rannalla, maisematkin ovat niiltä lähtöisin. Olen myös osallistunut kansainvälisiin näyttelyihin ja seuraava on Italiassa, Monzassa syyskuussa. Lisäksi olen Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen jäsenä osllistunut lukuisiin kansallisiin näyttelyihin Suomessa. Tässä uusimmat työt.

Anne Suominen

Olen Anne Suominen. Olen aloittanut maalaamisen vuonna 2003. Ylöjärvellä suoritin kolmevuotisen aikuistaiteen perusopetuksen. Töitäni on ollut esillä Kulmakivessä, Hinttalassa sekä yhteisnäyttelyissä. Vuosittain olen osallistunut johonkin maalausryhmään, olen tehnyt mm. pehmytpohja grafiikkaa. Ammatiltani olen kampaaja, pyöritän omaa liikettä. Harrastan myös käsitöitä ja kahden koiran kanssa monen moista.

Tuula-Kaija Tiilikainen

Hei. Olen Kaija Tiilikainen Lempäälästä. Entinen nokialainen ja tamperelainen. Syntyisin Tornionjokilaaksosta. Innostuin taiteen tekemisessä vasta n. 50 v. täytettyäni. Sen jälkeen olen osallistunut aika moneen näyttelyyn kotimaassa ja pariin ryhmänäyttelyyn myös Saksassa. Grafiikka on ollut lempilajini viime aikoina. Siinä riittää haasteita ja uuden opetteluakin. Aiheet monesti tulevat lapsuuden maisemista.

”Taide pitkä. Elämä lyhyt ”.

Juha Isometsä

Tässä esittäytyy Juha Isometsä!

Olen kohta 20 vuotta Nokialla asunut harrastajakuvantekijä. Päivätyönäni opetan lapsia Koskenmäen koulussa Nokialla ja siinä ohessa pyöritän myös koulun tiloissa toimivaa galleriatilaa. Opettajan työstä tykkään kovasti ja gallerian hoitamisen kautta olen saanut tutustua uusiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin lähinnä täältä Pirkanmaalta, mutta kauempaakin on ollut taiteilijoita tuotantoaan esittelemässä. Itse teen metalligrafiikkaa. Kipinän tekemiseen sain hyvältä ystävältäni, jonka teosten kautta syntyi halu kokeilla itsekin tuota mielenkiintoiselta vaikuttanutta tekniikkaa. Muuttaessani Nokialle hakeuduin kansalaisopiston grafiikan alkeiskurssille ja siellä, Sauli Iso-Lähteenmäen valvovan silmän alla, otin ensiaskeleeni grafiikan tekijänä. Ja jäin heti koukkuun. Grafiikassa on niin paljon kaikkia niksejä ja uuden oppimista, että siihen ei taida ikinä kyllästyä. Nykyisin käyn sunnuntaisin Pirkkalassa Pirkan opiston Sunnuntaiateljeessa tekemässä taidetta. Parasta tässä tekemisessä on tietenkin se, että koskaan ei tunnu olevan niin taitava ja osaava tekijä, että voisi sanoa tietävänsä kaiken. Näyttelyissä olen ollut mukana vuodesta 2003 lähtien ja pitkän aikaa meillä on ollut kolmen grafiikan tekijän ryhmä (Apropoo), johon lisäkseni kuuluu Pirkko Koskinen ja Tuija Virta. Näyttelyjä ryhmällä on aina silloin kun tuntuu, että emme ole pitkään aikaan esitelleet tuotantoamme.

Leena Joro

Olen Leena Joro, ja pitkään jo kuulunut Nokian kuvataiteilijoihin. Tosin asun Tampereella, mutta täällä länsipuolella, eli melkein Nokian kainalossa. Nokia on minulle monista yhteyksistä tuttu ja mieluisa paikka. Kuvia olen tehnyt kauan, ehkäpä aina. Maalannut, piirtänyt ja opiskellut kuvataiteita. Viimeksi Lapin yliopistossa kuvataiteen perus-ja aineopinnot. Olen ennen kaikkea maalari. Ja värit ovat minulle tärkeitä. Oikeastaan kaikki värit ja maalit vahaliiduista ja värikynistä vesi- ja öljyväreihin miellyttävät minua. Minulle maalauksieni lähtökohta on aina todellisuudessa, mutta kuvan teon edetessä mukaan työhöni tulee paljon uusia elementtejä, ehkä jostakin muistini sopukoista?

Nana Haveri

Olen Nana Haveri, nokialainen kuva-artesaani.

Taide on minulle tapa käsitellä omia yllättäviä kokemuksia ja suuria
tunteita, jotka muuten tuntuisi kovin raskailta kantaa.

On upeaa huomata, miten olo kevenee samaan aikaan kun teos etenee!

Maalaan pääasiassa öljyväreillä, mutta toisinaan innostun myös vaihtelun
vuoksi pikkutarkasta akvarellimaalauksesta.

Ohjaan taidekerhoja paikallisilla alakouluilla ja kesällä pidän
taideleirejä Vivamossa isovanhemmille ja lastenlapsille.

Tuija Virta

Kuvataitelija Tuija Virta asuu ja työskentelee Pirkkalassa. Kuvantekijänä hän on tarkkailija. Hän merkitsee muistiin tarinoita, mielipiteitä ja tunnelmia ihmisenä olemisen haasteista grafiikan vedoksiin, veistoksiin ja maalauksiin. Teoksissa tasapainoillaan viitteellisyyden ja esittävyyden välillä sekä yhdistetään olemassa oleva maailma kuvitteelliseen.

Oppiminen ja vuorovaikutus, sekä luonnoksiksi otetut kuvatallenteet matkoilta ja luonnosta ovat hänen työskentelyssään ominaista, kuten myös niukkaeleisyys ja suppea väriskaala.

Hänellä on pitkä taiteilijatausta ja takana lukuisia näyttelyitä, niin kotimaassa kuin ulkomailla, sekä Nokian Kuvataiteilijoiden puheenjohtajuus vuosina 2017–2020.

Kaija Lepola

Näin kertoo itsestään taiteilija Kaija Lepola: Taiteilijana olen nykyisin keskittynyt kevyempään työskentelyyn kuten akvarelleihin ja postikortteihin. Tein ammatikseni n. 40 vuotta taidetta etupäässä öljyvärimaalauksia, akvarelleja ja ikoneita. Nykyään olen eläkkeellä ja katson, ettei minun ole enää välttämätöntä elääkseni maalata entiseen tapaan, täyttääkseni tilaukset. Nyt voin harrastaa. Joka on myös sitä, etten ole kilpailija nuorille taiteilijoille joilla on elämä edessä. Heille toivon menestystä ja jaksamista. Olen onnellinen että sain elää niin mielenkiintoista elämää ja hyvään aikaan kun taidekauppa kukoisti ja ihmiset halusivat luoda koteihinsa kauneutta joka kestää sukupolvelta toiselle.

Lisää sivuillani http://kaija.lepola.info